Aamulla ensimmäinen hento kuiskaus syksystä, on rakkaan ystävän aika poistua. Auringonpaiste sulatti päivän ja raikas tuulenhenkäys toi muiston, jossa tuntui tutun turkin pehmeys käsissäni.
(Positiivarit)
Lepää rauhassa.
perjantai 26. elokuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi ei!
VastaaPoistaTiedän täsmälleen miltä teistä tuntuu, itse saattelin kaksi vuotta sitten oman rakkaan kissani viimeiselle matkalleen. Meillä oli tuolloin jo 16v yhteistä matkaa takana, teidän kisun taival jäi aivan liian lyhyeksi. Elämä on joskus aika epäreilua...
Voimia ja virtuaalihalaus
voi ei.... :(
VastaaPoistavoimia koko perheelle!!
Voi ei pientä Töppeliä....voimia teille kaikille!
VastaaPoistavoi, miten surullinen päivä teille. niin lyhyen aikaa ehditte olla yhdessä..
VastaaPoistaVeera, Töppelin urhea emäntä, muista, että pikku kissasi on aina luonasi ajatuksissasi ja muistoissasi. Itke tuskasi pois, mutta anna sitten tilaa mukaville muistoille. Halit.
VastaaPoistaVoimia koko perheelle.
Voi ei... otan osaa.
VastaaPoistaJaksamista teille.
Kiitokset teille ihanat!
VastaaPoistaVeera on onneksi sen verran iso tyttö, että ymmäri mikä on kissalle tässä tilanteessa parasta. Urheasti halusi mukaan ja oli kissansa vieressä ihan loppuun asti. Meitä lohduttaa tieto että kaikki tehtiin mitä voitiin ja kissa pääsi lepoon rauhallisesti rakkaiden ollessa ihan vieressä. Tämä pieni kissa sai valtavasti rakkautta ja hellyyttä. Vaikka sen elämä jäikin aivan liian lyhyeksi, niin se aika oli varmasti hyvää. Meidän muistoissamme Töppeli pysyy varmasti, sillä oli niin monta erityispiirrettä pakattuna upeaan luonteeseen ja ulkokuoreen.
Voi surku..!
VastaaPoistaOsanottoni.Aivan liian lyhyeksi jäi taival, elämä on joskus epäreilua! Voimia.